Meidän jälkemme – luonnosta voimaa -hankkeen (2023 - 2024) tavoite oli lisätä konkreettisesti monipuolista lähiluontoa ja eri lajien elinympäristöjä sellaisin keinoin, jotka lisäävät samalla ihmisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa. Pyrkimyksenä oli tuoda näkyviin oivallus siitä, mitä luonnon eteen tehtävä työ tekijälleen antaa ja millaisia mahdollisuuksia se avaa ja näin innostaa tekemään konkreettista itselleen tai yhteisölleen mielekästä työtä luontokadon torjumiseksi.
Meidän jälkemme – luonnossa voimaa -hankkeessa on saavutettu erinomaisia tuloksia vajaan kahden vuoden aikana. Näistä esimerkkeinä:
- Viisi monimuotoisuuskohdetta, yksi jokaiseen hankkeen toiminta-alueen kuntaan.
Luumäki: Orkolan niitty. Keto-/uusperinnemaisema entiselle pellolle.
Savitaipale Olkkolan puisto. Täyttömaan käyttöönotto monimuotoisuutta tukevaksi luonto- ja taidekohteeksi.
Lappeenranta: Pätärin perinnepiha. Perinnemaiseman ottaminen osaksi museon toimintaa.
Lemi: Jalkosalmen tanssilavan maisemaketo. Paahdeympäristön raivaus ja lupiinin torjunnan aloittaminen.
Taipalsaari: Pappilanlahden suo. Kohteen luontoarvojen huomiointi ja hyödyntäminen virkistyskäytössä.
Luumäen Orkolassa ja Savitaipaleen Olkkolassa toteutettiin kimalaislaskenta lähtötilanteessa 2023 ja uudelleen 2024. Seuranta osoittaa, että jo yhdessä vuodessa voi saavuttaa merkittäviä tuloksia.
Orkola: 2023 yksi kimalainen, 2024 13 kimalaista.
Savitaipale: 2023 0 kimalaista, 2024 18 kimalaista.
- Kyläinfoja, luontokävelyitä ja 5 isoa luontotapahtumaa Lappeenrannan seudun jokaisessa kunnassa, joista viimeisimmässä luontotapahtumassa oli noin 700 osallistujaa.
Hanke on innostanut yli sataan omaehtoiseen (edellä mainittujen määrällisten tavoitteiden toteutukset lisäksi tämän päälle) luonnon monimuotoisuuteen liittyvään tekoon ympäri Lappeenrannan seutua, kuten:
Erilaisten niittyjen perustamista ja hoitoa vähintään 15 kohteessa.
Sorsien putkipesiä 12 kpl, linnunpönttöjä 42 kpl, kymmeniä ötökkähotelleja.
Yli 1 000 jaettua niittysiemenseospussia.
Vieraslajien torjuntaa, mm. lupiinitalkoita useassa paikassa.
Luontotietoutta ja luonnon monimuotoisuutta lisääviä tapahtumia: Vesilintuihin elinolojen parantamiseen liittyvä tapahtuma Taipalsaarella, Lintujen, erityisesti kolopesijöiden elinolojen parantaminen Luumäki Kotkaniemi, Jatkuvan kasvatuksen metsäretki Taipalsaarella (metsätalous).
Verkkokalastuksen vahingollisuudesta Saimaannorpalle ja muulle Saimaan eliöstölle muistuttavia Verkko ei valitse -tauluja toteutettiin 4 kpl Lappeenrantaan, Taipalsaarelle ja Ruokolahdelle yhteistyössä kuntien ja luonnonsuojeluliiton kanssa.
Luontotekoja ovat toteuttaneet alueen asukkaat, kesäasukkaat sekä paikalliset yhdistykset ja kunnat. Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset myönsivät maakunnallisen maisematekopalkinnon vuonna 2023 kollektiivisesti näiden luontotekojen toteuttajille, paikallisille asukkaille, yhdistyksille ja kunnille.
Miten?
Hankkeessa toteutettiin asukkaita kuulevaa, osallistavaa ja osallistuvaa toimintatapaa. Tavoitteisiin on päästy jalkautumalla ihmisten pariin, opastamalla ja innostamalla asukkaita konkreettisiin luontotekoihin, osallistumalla niiden toteutuksiin sekä viestimällä aktiivisesti, innostavasti ja käytännönläheisesti. Tärkeää on ollut myös mahdollistaa luontotekoja tarjoamalla niihin välineitä, mm. niittysiemeniä, linnunpönttöjen ja ötökkähotellien rakennustarpeita yms. Myös viestintäyhteistyö, samoin kuin muukin yhteistyö mm. kohteiden rakentamisessa on yhteistyökumppaneiden (mm. alueen kunnat) kanssa toiminut hyvin ja ollut huomattavan tärkeää.
Suoraan tavoitettuja ihmisiä on hankkeen aikana mm. tapahtumissa ja talkoissa ollut yli tuhat (1000). Välillisesti viestinnän kautta hanke on tavoittanut satojatuhansia ihmisiä (mm. Maaseudun tulevaisuus, Etelä-Saimaa, Länsi-Saimaan sanomat, Radio Tempo, Instagram).
Hanke on osoittanut, että Lappeenrannan seudun asukkaat, vapaa-ajan asukkaat sekä alueen kunnat ja alueella toimivat yhdistykset kokevat monimuotoisen luonnon tärkeäksi, osaavat löytää siinä olevia mahdollisuuksia ja ovat näin myös valmiita toimimaan luonnon eteen. Yhdistysten ja yhteisöjen toimintaresurssit ovat kuitenkin erittäin pienet. Siksi pienelläkin rahallisella/materiaalisella kannustuksella voi olla todella vaikuttavat toimintaa liikkeelle laittavat ja ahaa-elämyksiä synnyttävät seuraukset.
Vaikutuksista vaikuttavuudeksi vajaassa vuodessa
Hankeen käytännönläheinen ja näkyvä toteuttamistapa on innostanut asukkaita ja eri toimijoita, kuten kuntia itsenäisiin ja omaehtoisiin luontotekoihin, mm. perustamaan niittyjä. Hanke on myös innostanut verkostojaan isompiin toteutuksiin, joihin on jo haettu rahoitusta mm. Leader Länsi-Saimaalta ja MetsäGroupilta. Hankkeen vaikuttavuutta on lisännyt hankevetäjän osallistuminen Etelä-Karjalan maakuntaliiton vetämään maakunnallisen ilmastotyön ja vieraslajien torjunnan suunnitteluun sekä valtakunnallisen maaseutuverkoston ilmasto- & ympäristöfokusryhmän työskentelyyn.
